Olen tätä kirjoittaessani hyvin epätoivoinen. Miksikö? Ihmisten alistaminen/orjuuttaminen/kontrollointi jatkuu, eikä loppua näy.

 

Milloin minä luovutan? Toivottavasti en koskaan. Miksi laittaisin vastaan? Laitan vastaan koska, tiedän sen olevan oikein. En haluaisi luovuttaa taistelua. Elän oman sodan keskellä niin kuin ehkä jokainen. Sota ei ole enää muualla, vaan tässä ja nyt. Vihollisia ei ole enää naapurivaltion sotilaat, vaan omat ystävät ja läheiset. Olemme jakautuneet! Se on todella huono asia! Entä jos, olenkin vain pelkästään paska ja itsekäs ihminen, joka kuvittelee kaiken? En tiedä.

 

Olette päättäneet alistua, minä en! Olemme siis vihollisia keskenämme. Orjanmerkkiä kantava lammas halveksii minua, joka ajattelen omilla aivoillani. Olen täysin ajatteleva olento, joka päättää ITSE ja tietää mikä on itselle parhaaksi!

 

Tämä saattaa kuulostaa turhapäiväiseltä paskanjauhannalta, mutta mielenterveyteni alkaa romahtamaan. Enkä varmasti ole ainoa, joka miettii vastaavia asioita. Yritän välttää kaiken mahdollisen höpöhöpösairauden aiheuttaman kauhupornon pakkosyötön. Pystyn sen välttämään vaikken täysin, sillä silloin joutuisin luopumaan läheisistänikin, eikä se ole suinkaan tarkoitukseni.

 

Kuka todellisuudessa on puolellani ja kuka vastaan?